SAIRAUSKASSA KUPARIN SÄÄNNÖT


YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 §

Vakuutuskassan nimi on Sairauskassa Kupari. Kassan kotipaikka on Pori

2 §

Kassan tarkoituksena on myöntää sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia ja näiden sääntöjen mukaisia lisäetuuksia. Kassa toimii sairausvakuutuslaissa (1224/2004) tarkoitettuna työpaikkakassana.

Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella vakuutuskassalakia (1164/1992). Kassan toiminnan yleisvalvonta kuuluu Finanssivalvonnalle. Kassan sairausvakuutuslain mukaista toimintaa valvoo Kansaneläkelaitos.

3 §

Kassassa on oltava vähintään 300 jäsentä.


TOIMINTAPIIRI JA JÄSENYYS

4 §

Kassan toimintapiirin muodostavat Porin Kupariteollisuuspuiston alueella toimiviin Aurubis Finland Oy, Boliden Harjavalta Oy, Cupori Oy, KP-ServicePartner Oy, Lassila & Tikanoja Oyj, Luvata Pori Oy, Outotec Research Oy, Schenker Cargo Oy, Stratum Oy ja Valtasiirto Oy sekä Ulvilassa sijaitsevaan Neorem Magnets Oy nimisiin yhtiöihin työsuhteessa olevat henkilöt sekä tämän sairauskassan palveluksessa olevat henkilöt.

Yhtiöitä kutsutaan näissä säännöissä työnantajaksi. Toimintapiiriin kuuluminen edellyttää, että henkilö saa työnantajalta tai sairauskassalta pääasiallisen toimeentulonsa. Kassan toimintapiiriin eivät kuitenkaan kuulu henkilöt, joiden työsuhde on tarkoitettu tilapäiseksi ja lyhytaikaiseksi. Lisäksi toimintapiiriin voivat kuulua työnantajan palveluksesta 1.1.1980 tai sen jälkeen eläkkeelle siirtyneet henkilöt, jotka ovat ennen eläkkeelle siirtymistään olleet kassan jäseninä vähintään 15 vuotta.

Kassan jäseniä ovat kaikki kassan toimintapiiriin kuuluvat työsuhteessa työantajaan olevat, toimihenkilöitä lukuun ottamatta, henkilöt ja jäsenyys on pakollinen.

Eläkkeelle siirtyvän henkilön on ilmoitettava jäsenyyden jatkamisesta kassalle kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen on saanut tiedon eläkepäätöksestä. Eläkeläisjäsenyys kassassa on vapaaehtoinen.

Kassan toimintapiiriin kuuluvat myös ne henkilöt, jotka ovat oikeutettuja työttömyysturvalain mukaisiin ns. työttömyyspäivärahan lisäpäiviin ja heidät on erotettu työnantajan tai kassan palveluksesta ja he ovat olleet kassan jäseniä ennen työsuhteen päättymistä vähintään 15 vuotta eivätkä ole ansiotyössä eivätkä toimi yrittäjinä. Näitä jäseniä kutsutaan ulkojäseniksi. Ulkojäsenellä on oikeus ainoastaan näiden sääntöjen mukaisiin lisäetuuksiin. Ulkojäsenen jäsenyys kassassa on vapaaehtoinen ja halukkuus jäsenyyteen on ilmaistava kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä.

Kassan hallituksen tehtävänä on todeta jäsenyyden edellytysten olemassaolo. Työsuhteessa olevan henkilön jäsenyys alkaa työsuhteen alkaessa.

KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN

5 §

Työsuhteessa oleva kassan jäsen eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin.

Eläkkeellä oleva kassan jäsen eroaa kassasta tehtyään kassalle eroamista koskevan kirjallisen ilmoituksen. Eläkkeellä oleva jäsen katsotaan kassasta eronneeksi, mikäli hän on laiminlyönyt jäsenmaksun suorittamisen kolmen kuukauden ajalta. Eroaminen katsotaan tapahtuneeksi sen kuukauden lopussa, jonka aikana ilmoitus on tehty tai jonka aikana maksujen suorittamisen laiminlyönti on todettu.

Ulkojäsen eroaa kassasta tehtyään sitä koskevan kirjallisen ilmoituksen kassan hallitukselle tai mentyään ansiotyöhön taikka ryhdyttyään yrittäjäksi. Ulkojäsen katsotaan kassasta eronneeksi, mikäli hän on laiminlyönyt jäsenmaksujen suorittamisen kolmen kuukauden ajalta. Eroaminen katsotaan tapahtuneeksi sen kuukauden lopussa, jonka aikana ilmoitus on tehty tai jonka aikana maksujen suorittamisen laiminlyönti on todettu.

Eläkkeellä oleva henkilö, joka eläkkeellä ollessaan on eronnut kassasta, ei ole oikeutettu uudelleen liittymään kassan jäseneksi. Ulkojäsenellä, joka on eronnut kassasta, ei ole oikeutta uudelleen liittyä kassan jäseneksi.

Jäsentä ei voida erottaa kassasta.

6 §

Jäsenellä, joka eroaa kassasta, ei ole osuutta kassan varoihin.


VAKUUTUSMAKSUT

7 §

Kassan jäsenmaksu on työsuhteessa olevalta kassan jäseneltä 1,5 prosenttia jäsenen työnantajalta saamasta ennakkoperintälain (1118/1996) alaisesta palkasta. Eläkkeellä olevalta jäseneltä peritään 1,5 prosenttia hänen eläketulostaan. Palkkaa ja eläkettä samanaikaisesti saavalta henkilöltä peritään jäsenmaksu sekä palkasta että eläkkeestä ja häneen sovelletaan näiden sääntöjen mukaisia työsuhteessa työnantajaan olevaa henkilöä koskevia määräyksiä.

Edellä olevan 1 momentin estämättä jäsenmaksua peritään kuitenkin kultakin jäseneltä vähintään 40,00 euroa kuukaudessa. Jos jäsenyys alkaa tai päättyy kesken kuukauden, peritään vähimmäismääränä suhteellinen osuus koko kuukauden maksusta. Työsuhteen päättyessä maksettavasta lomakorvauksesta ja lomarahasta ei peritä jäsenmaksua, ellei jäsenyys jatku eläkeläisjäsenyytenä.

Muusta kuin sairaudesta tai synnytyksestä johtuvalla palkattomalla lomalla olevalta jäseneltä ja ulkojäseneltä peritään 40,00 euroa kuukaudessa. Jos palkaton loma alkaa tai päättyy kesken kuukauden, peritään jäsenmaksua suhteellinen osuus koko kuukauden maksusta.

Kassan hallitus voi hakemuksesta vapauttaa jäsenen jäsenmaksun suorittamisvelvollisuudesta palkattoman loman tai pitkäaikaisen ulkomailla oleskelun ajaksi. Jäsenellä ei maksuvapautuksen aikana ole oikeutta näiden sääntöjen 13 §:n mukaisiin etuuksiin, eikä myöskään ajalta, jolloin hän laiminlyö jäsenmaksun suorittamisen.

8 §

Työnantaja pidättää työsuhteessa olevan jäsenen jäsenmaksun palkasta palkanmaksun yhteydessä. Jäsenmaksun tilitys kassalle tapahtuu ainakin kerran kuukaudessa.

Eläkettä saavan jäsenen on toimitettava kassalle jäsenmaksun määräämistä varten tarvittavat tiedot ja suoritettava jäsenmaksunsa hallituksen määräämällä tavalla. Hallituksella on oikeus harkita maksun perustana oleva eläketulon määrä, mikäli jäsen ei toimita kassalle maksun määräämistä varten tarvittavia tietoja.

Palkattomalla lomalla olevan jäsenen ja ulkojäsenen on suoritettava jäsenmaksunsa kassan hallituksen määräämällä tavalla.

9 §

Kassan taloudellisen tilan niin vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa 7 §:ssä mainittuja maksuja enintään 25 prosentilla. Maksujen muutos, jonka kestoaika on yli kuusi kuukautta, on kuitenkin toteutettava sääntömuutoksena.


SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAINEN TOIMINTA

10 §

Jäsenellä on oikeus saada sen mukaisesti kuin sairausvakuutuslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä määrätään:

1) sairauden perusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista;

2) sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä päivärahaa,

3) raskauden ja synnytyksen perusteella korvausta niistä johtuvista tarpeellisista kustannuksista;

4) äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa sekä erityisäitiysrahaa;

5) erityishoitorahaa; sekä

6) ihmisen elimien ja kudoksien lääketieteellisestä käytöstä annetun lain (101/2001) 18 §:ssä tarkoitettua päivärahaa.

11 §

Sairausvakuutuslain mukaiset etuudet, niiden suuruus ja rajoitukset, vakuutuksen alkaminen ja päättyminen, etuuksien hakeminen ja suorittaminen, muutoksenhaku sekä sairausvakuutuslain mukaiseen toimintaan liittyvät tehtävät määräytyvät sairausvakuutuslain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti.

12 §

Kassa on oikeutettu saamaan kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusrahastosta sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien suorittamiseen tarvittavat varat sekä korvausta kassan hallintokuluihin sen mukaan kuin sairausvakuutuslaissa ja sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1335/2004) säädetään.

LISÄETUUDET

13 §

Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia jäsenelle, jonka sairauden, raskauden tai synnytyksen johdosta on turvauduttava lääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon. Korvausta maksetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, jäsenen terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta, olisi tullut maksamaan. Näissä säännöissä tarkoitettuna lääkärinä pidetään myös hammaslääkäriä. Suoritettavasta korvauksesta tehdään ennen sen maksamista 15 §:ssä tarkoitettu vähennys.

Kustannuksina korvataan:

1 a) lääkärinpalkkiosta 75 prosenttia silloin, kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla, ei kuitenkaan hammaslääkärinpalkkiosta, joka korvataan 6 kohdan perusteella, eikä hammashoitoon liittyvästä muun lääkärin palkkiosta. Leikkauksesta tai siihen verrattavasta toimenpiteestä perittyä lääkärinpalkkiota ei myöskään korvata, ellei hallitus yksittäistapauksessa katso kohtuulliseksi suostua palkkion korvaamiseen joko kokonaan tai osaksi; sekä

b) avosairaanhoidon lääkäripalvelusta terveyskeskuksessa peritty muusta kuin hammashoidosta johtuva maksu, sairaalan poliklinikkamaksu sekä päiväkirurgiasta peritty maksu enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) mukaisiin enimmäismääriin saakka;

2 a) sairaalan ja terveyskeskuksen hoitopäivämaksu enintään keskussairaalan muussa kuin psykiatrisessa toimintayksikössä annetusta lyhytaikaisesta hoidosta perittävän hoitopäivämaksun enimmäismäärään saakka. Korvausta suoritetaan enintään 45 vuorokaudelta kalenterivuodessa;

b) kuntoutuslaitoksen hoitopäivämaksu edellä 2 a kohdassa mainittuihin enimmäismääriin saakka, mikäli hallitus yksittäistapauksessa katsoo kohtuulliseksi siihen suostua; sekä

c) yksityisen sairaanhoitolaitoksen maksu joko kokonaan tai osaksi, mikäli hallitus yksittäistapauksessa katsoo siihen kohtuulliseksi suostua ja ellei hoito ole 1 - 6 kohdan nojalla muutoin korvattavaa;

3 a) lääkärin määräämistä muista kuin sairausvakuutuslain mukaan rajoitetusti korvattavista lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista, niitä vastaavista tuotteista ja perusvoiteista 75 prosenttia silloin, kun ne ovat sairausvakuutuslain nojalla korvattavia ja korvausperusteeksi katsotaan tällöin se hinta, josta sairausvakuutuslain mukainen korvaus on laskettu; sekä

b) sairausvakuutuslain mukaan rajoitetusti korvattavista lääkkeistä 75 prosenttia silloin, kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla ja korvausperusteeksi katsotaan tällöin se hinta, josta sairausvakuutuslain mukainen korvaus on laskettu;

4 a) lääkärin määräämistä laboratoriotutkimuksista ja patologian alaan kuuluvista tutkimuksista sekä niihin liittyvästä näytteenotosta 75 prosenttia, kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla;

b) lääkärin määräämistä sairausvakuutuslain nojalla korvattavista radiologisista tutkimuksista 75 prosenttia, ei kuitenkaan tutkimuksen yhteydessä tehtävistä muista toimenpiteistä, ellei hallitus yksittäistapauksessa katso kohtuulliseksi suostua kustannusten korvaamiseen joko kokonaan tai osaksi;

c) lääkärin määräämästä fysioterapiasta ja fysioterapeuttisista tutkimuksista 75 prosenttia silloin, kun hoito on sairausvakuutuslain nojalla korvattavaa;

d) lääkärin määräämästä valohoidosta 75 prosenttia silloin, kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla; sekä

e) lääkärin määräämästä hieronnasta, naprapatia-, osteopaatti- ja kiropraktiikkahoidosta 50 prosenttia;

5) vähintään yhden vuoden kassaan kuuluneelle lääkärin tai optikon määräämien silmälasien hinta 250 euron enimmäismäärään saakka aikaisintaan kahden vuoden väliajoin. Korvauksen edellytyksenä on, että silmälasien linssit on hiottu optisesti näkökykyä korjaaviksi; sekä

6 a) vähintään yhden vuoden kassaan kuuluneelle hammaslääkärin, erikoishammasteknikon ja suuhygienistin suorittamasta hoitotyöstä peritty palkkio tai maksu. Hammashoitona pidetään myös hampaiden tutkimusta, oikomishoitoa, proteettisia toimenpiteitä ja hammasteknistä työtä. Lisäetuutena korvataan enintään 250 euroa kunakin kalenterivuonna annetusta hoidosta aiheutuneista kustannuksista; sekä

b) hammaslääkärin palkkiosta 75 prosenttia, mikäli kyseessä on hammaslääkärin toimialaan kuuluvan muun sairauden kuin hammassairauden parantamiseksi välttämätön hoito, silloin, kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla.

14 §

Näiden sääntöjen mukaisen korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että

1) tutkimuksen on suorittanut tai hoidon on antanut lääkäri taikka muu asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut henkilö, joka on merkitty Valviran ammattihenkilöiden keskusrekisteriin; tai

2) yksityisessä terveydenhuollossa suoritettu tutkimus tai annettu hoito on tapahtunut sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetussa terveydenhuollon toimintayksikössä.

Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena pidetään lääketieteellisesti yleisesti hyväksytyn, hyvän hoitokäytännön mukaista sairaudenhoitoa. Lääkärin määräys on hankittava ennen korvaukseen oikeuttavaa tapahtumaa. Määräyksen perusteella on oikeus korvaukseen yhden vuoden ajan määräyksen antamisesta. Yhdellä määräyksellä korvataan enintään 15 tutkimus- ja hoitokertaa, jos tutkimus on suoritettu tai hoito on annettu vuoden kuluessa määräyksen antamisesta. Lääkkeitä, kliinisiä ravintovalmisteita ja perusvoiteita korvataan kerralla enintään kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä.

Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään siihen määrään asti, mikä olisi jouduttu maksamaan, jos hoito olisi annettu Suomessa. Matkakuluja ulkomailla ei korvata.

Edellä 13 §:n 2 momentin 5 ja 6 kohdassa mainittuja enimmäismääriä voidaan marraskuussa pidettävän kassankokouksen päätöksellä tarkistaa seuraavan vuoden alusta lukien kassankokousvuoden kustannusten nousua vastaaviksi.

15 §

Edellä 13 §:ssä määriteltyjä etuuksia kassa suorittaa vain siltä osin kuin ne ylittävät sairausvakuutuslain nojalla saatavat vastaavanlaiset korvaukset. Jos kassan jäsenellä on oikeus saada korvausta muunkin Suomen lain kuin sairausvakuutuslain nojalla, on hänelle suoritettava korvausta vain siltä osin, kuin se ylittää muun lain nojalla suoritettavan korvauksen. Vastaavasti jos jäsenellä on oikeus saada korvausta muun maan kuin Suomen lainsäädännön perusteella, kyseinen korvaus voidaan hallituksen harkinnan mukaan ottaa huomioon kokonaan tai osittain kassan korvausta määrättäessä.

16 §

Kassan vastuu lisäetuuksien osalta alkaa jäsenyyden alkamisesta lukien ja päättyy jäsenyyden päättyessä. Kassa korvaa ainoastaan jäsenyysaikana syntyneitä kustannuksia.

LISÄETUUKSIA KOSKEVAT RAJOITUKSET

17 §

Jos jäsen on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä lisäetuuden saamiseen tai suuruuteen, voidaan hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

18 §

Kassa on lisäetuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista jäsentä tai muuta edunsaajaa kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

Jos jäsen tai muu edunsaaja on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle kuuluva lisäetuus evätä tai sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Mitä 2 momentissa on määrätty sovelletaan myös, jos jäsen on tahallisesti estänyt parantumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpidettä lukuun ottamatta.

19 §

Hallituksella on oikeus antamissaan yleisohjeissa määrätä ketä lääkäriä tai 13 §:n 1 momentissa tarkoitettua asianmukaisen ammattikoulutuksen saanutta henkilöä taikka mitä sairaanhoito- tai tutkimuslaitosta tai apteekkia on käytettävä, kun kysymys on näiden sääntöjen perusteella lisäetuutena korvattavasta hoidosta.

Kassan jäsen on velvollinen käymään kassan hallituksen määräyksestä ja kassan kustannuksella korvausasian selvittämistä varten tutkittavana hallituksen määräämän lääkärin luona tai hallituksen määräämässä sairaanhoito- tai tutkimuslaitoksessa.

Jos jäsen ei noudata kassan hallituksen 1 tai 2 momentin nojalla antamaa määräystä, voidaan korvaus evätä joko kokoaan tai osaksi.


LISÄETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN

20 §

Näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta on haettava kirjallisesti. Hakemukseen on liitettävä tarpeelliseksi katsottava selvitys.

Korvausta sairauden tai raskauden ja synnytyksen aiheuttamista kustannuksista on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu. Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kuitenkin myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.

Etuushakemukset on käsiteltävä kiireellisinä. Etuuden viivästymiseen sovelletaan vakuutuskassalain 91 §:n säännöksiä.

21 §

Näiden sääntöjen 13 §:n mukainen korvaus voidaan 15 §:n estämättä suorittaa täysimääräisenä, jos viimeksi mainitussa pykälässä tarkoitetun muun korvauksen saaminen viivästyy kassan jäsenestä riippumattomasta syystä ja mikäli jäsen sitoutuu suorittamaan lain nojalla saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suorittamaa korvausta vastaavan osan.

22 §

Jos kassan jäsen tai muu edunsaaja on saanut näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin.

Aiheettomasti maksettu lisäetuus voidaan jättää osittain tai kokonaan takaisin perimättä, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi ja etuuden maksamisen ei ole katsottava johtuneen jäsenen tai edunsaajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos takaisin perittävä määrä on vähäinen.

Aiheettomasti maksettu lisäetuus saadaan periä takaisin myös kuittaamalla se vastaisuudessa suoritettavista lisäetuuksista.

MUUTOKSENHAKU LISÄETUUSPÄÄTÖKSEEN

23 §

Kassan lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa ratkaisusuositusta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta.

OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT

24 §

Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto.

Vararahastoa on kartutettava vuosittain vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä sen jälkeen kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tilikausilta. Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen.

Vararahastoa saadaan alentaa kassankokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi.

Sen estämättä mitä 3 momentissa on sanottu, Finanssivalvonta voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahastonsa määrää, ei yleensä kuitenkaan täyden vararahaston määrää pienemmäksi.

25 §

Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon. Käyttörahastoa saadaan käyttää:

1 ) tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen; sekä

2 ) hallituksen harkinnan mukaan 13 §:ssä määrättyjen etuuksien lisäämiseen hallituksen enintään vuodeksi kerrallaan vahvistaman suunnitelman mukaisesti.

Jos käyttörahasto on muodostunut niin suureksi, että se on yli 30 prosenttia täyden vararahaston määrästä, kassan on ryhdyttävä toimenpiteisiin joko näiden sääntöjen mukaisten lisäetuuksien lisäämiseksi tai maksujen alentamiseksi.


VASTUUVELKA

26 §

Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia, tilikauden päättyessä maksamatta olevien lisäetuuksien korvausmääriä. Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finanssivalvonnan määräysten mukaista laskuperustetta noudattaen.

TILINPÄÄTÖS

27 §

Kassan tilikautena on kalenterivuosi.

Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1336/2002) ja Finanssivalvonnan antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen. Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus. Tilinpäätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista kassankokousta.

28 §

Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa. Kassalla ei ole vakuutuskassalain 76 §:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.

TILINTARKASTUS

29 §

Kassalla on yksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittu tilintarkastaja. Tilintarkastajaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on valittava varatilintarkastaja. Tilintarkastajaksi valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa. Tilintarkastajan ja tämän varatilintarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja.

Tilintarkastajan valinnasta päättää kassankokous. Tilintarkastajaksi ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 70 vuotta.

KASSANKOKOUS

30 §

Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksella, johon jokaisella kassan jäsenellä on oikeus osallistua.

Kassankokous on pidettävä kassan kotipaikassa.

31 §

Kassankokouksessa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Jäsen käyttää oikeuttaan kassankokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehenä voi toimia ainoastaan kassan toinen jäsen ja hänellä on oikeus edustaa enintään yhtä jäsentä.

Jäsenen asiamiehen tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja.

Kassankokouksessa ei saa käyttää avustajaa

32 §

Kassalla on vuosittain kaksi varsinaista kassankokousta, joista toinen pidetään viimeistään huhtikuussa ja toinen viimeistään marraskuussa.

Viimeistään huhtikuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:

1 ) esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;

2 ) päätetään tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta;

3 ) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja kassanjohtajalle;

4 ) päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä:

5 ) päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja tilinpäätös saattavat antaa aihetta; sekä

6 ) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

Viimeistään marraskuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:

1 ) määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot;

2 ) valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja varajäsenten tilalle;

3 ) valitaan tilintarkastajat ja varatilintarkastajat; sekä

4 ) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

33 §

Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.

Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos kassankokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, tai Finanssivalvonta taikka kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

Kokouskutsu on toimitettava 14 päivän kuluessa 2 momentissa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.

34 §

Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen kassankokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu, jos kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua.

Kokouskutsu ja muut kassan tiedonannot saatetaan tiedoksi ilmoituksella, joka on julkaistava kassan toimitiloissa ja työnantajan ilmoitustauluilla.

35 §

Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

Milloin kassankokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa kassankokouksessa äänioikeutettujen nähtävinä. Vastaavasti on meneteltävä, mikäli kassankokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa.

Jos kassankokouksessa käsitellään kassan sääntöjen muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa.

36 §

Kassankokouksessa johtaa puhetta kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö.

Kassankokouksen päätökseksi tulee, jollei laista tai näistä säännöistä muuta johdu, se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.

Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet. Sama vaatimus koskee kassan selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muussa kuin lain edellyttämässä tapauksessa sekä kassan sulautumista koskevan sopimuksen hyväksymistä.

37 §

Asiasta, jossa ei ole noudatettu lain tai näiden sääntöjen kokouskutsua tai asiakirjan nähtäväksi asettamista koskevia säännöksiä, ei saa tehdä päätöstä ilman niiden suostumusta, joita laiminlyönti koskee. Jos asia lain tai näiden sääntöjen mukaan on kokouksessa käsiteltävä, saa kassankokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Kassankokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen kassankokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään.

Jäsenellä on oikeus saada haluamansa asia kassankokouksen käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

38 §

Kassankokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon on merkittävä saapuvilla olleet äänioikeutetut ja heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä, milloin päätöksestä on äänestetty, äänestyksen tulos. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistossa jäsenten nähtävänä.

HALLITUS

39 §

Kassan hallitukseen kuuluu seitsemän varsinaista jäsentä, joista kullakin on oltava henkilökohtainen varajäsen.

Hallituksen valitsee kassankokous. Kassan jäsenet valitsevat seitsemän varsinaista hallituksen jäsentä varajäsenineen. Hallitukseen ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 67 vuotta.

Hallituksen jäsenen toimikausi on kaksi kalenterivuotta ja hallituksesta eroaa joka toinen vuosi kolme varsinaista jäsentä varajäsenineen ja joka toinen vuosi neljä varsinaista jäsentä varajäsenineen.

40 §

Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.

Hallituksen tehtävänä on erityisesti:

1 ) ottaa ja erottaa kassanjohtaja, kassan toimihenkilöt ja luottamuslääkäri sekä määrätä heidän toimenhoitonsa ehdoista;

2 ) antaa kassanjohtajalle kassan juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja määräykset;

3 ) huolehtia siitä, että kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty;

4 ) päättää kassan varojen sijoittamisesta ja 46 §:ssä mainittujen lainojen ottamisesta;

5 ) päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia kassanjohtajalle tai kassan toimihenkilöille;

6 ) kutsua koolle kassankokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli- tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi; sekä

7 ) antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen 45 §:n mukaisesti.

41 §

Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kolme muuta jäsentä on saapuvilla.

Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy.

Hallituksen jäsen tai kassanjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.

42 §

Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan laatija. Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erikseen valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja kassanjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.

Pöytäkirjaan on merkittävä:

1 ) kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka;

2 ) kokouksessa saapuvilla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;

3 ) kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet; sekä

4 ) esteellisyydet ja muut tarpeellisiksi katsotut seikat.

KASSANJOHTAJA

43 §

Kassan toimitusjohtajana toimii kassanjohtaja, jonka tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.

Kassanjohtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Kassanjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka vakuutuskassalain 33 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.

ASIANTUNTIJALÄÄKÄRI

44 §

Kassalla on oltava asiantuntijalääkäri, jonka tehtävänä on toimia kassan lääketieteellisenä asiantuntijana.

KASSAN NIMENKIRJOITUS

45 §

Kassan nimen kirjoittavat hallituksen jäsen, kassanjohtaja tai hallituksen valtuuttama kassan toimihenkilö, kaksi yhdessä.

VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO

46 §

Kassan on sijoitettava varansa turvaavasti ja tuloa tuottavasti sekä kassan maksuvalmiutta silmällä pitäen. Kassan varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle ilmoisesti vieraaseen tarkoitukseen.

Kassa saa ottaa lainaa ainoastaan vakuutuskassalain 7 §:n 2 momentissa mainituin edellytyksin. Kassan ottamien lainojen yhteismäärä ei kuitenkaan saa ilman Finanssivalvonnan suostumusta olla suurempi kuin yksi kymmenesosa edellisen tilikauden vakuutusmaksutulosta.

JAKAUTUMINEN

47 §

Kassa ei voi jakautua vakuutuskassalain 13. luvussa säädetyllä tavalla.

KASSAN PURKAMINEN

48 §

Kassa on asetettava selvitystilaan ja purettava vakuutuskassalain 11 luvussa säädetyllä tavalla:

1 ) jos kassan jäsenmäärä ei kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttänyt 3 §:ssä määrättyä vähimmäismäärää, eikä voida pitää todennäköisenä, että jäsenmäärä lähinnä seuraavan neljän kuukauden aikana tulee nousemaan tähän määrään;

2 ) jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämää ole peitetty kahden seuraavan tilikauden aikana; sekä

3 ) jos kassankokous on tehnyt päätöksen kassan purkamisesta.

49 §

Kassan purkautuessa jäljelle jäävät varat jaetaan niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan jäseniä. Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittömästi edeltäviltä 60 kuukaudelta suorittamiensa jäsenmaksujen osoittamassa suhteessa. Jos jaettava määrä on vähäinen, voi kassankokous kahden kolmasosan äänten enemmistöllä tehdä päätöksen, että varat käytetään johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan tai yleishyödylliseen tarkoitukseen.