SAIRAUSKASSA KUPARIN SÄÄNNÖT 1.2.2023 ALKAEN

Vakuutuskassan nimi on Sairauskassa Kupari. Kassan kotipaikka on Pori.

Kassan tarkoituksena on myöntää sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia ja näiden sääntöjen mukaisia lisäetuuksia. Kassa toimii sairausvakuutuslaissa (1224/2004) tarkoitettuna työpaikkakassana.

Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella lakia eläkesäätiöistä ja eläkekassoista (946/2021) ja vakuutuskassalakia (948/2021).

Kassan toiminnan yleisvalvonta kuuluu Finanssivalvonnalle. Kassan sairausvakuutuslain mukaista toimintaa valvoo Kansaneläkelaitos.

Kassassa on oltava vähintään 300 vakuutettua.

Kassan toimintapiirin muodostavat toimihenkilöitä lukuun ottamatta seuraaviin 1. - 7. kohdissa mainittuihin Porin Kupariteollisuuspuiston alueella toimiviin työnantajiin työsuhteessa olevat henkilöt, 8. kohdassa Porissa toimivaan ja 9. kohdassa Ulvilassa toimivaan työnantajaan työsuhteessa olevat henkilöt.

1. Aurubis Finland Oy
2. Boliden Harjavalta Oy
3. Cupori Oy
4. KP-ServicePartner Oy
5. Luvata Pori Oy
6. Turun Kovakromi Oy ja
7. Valtasiirto Oy, sekä
8. HuoltoGroup Oy, Porissa toimiva, sekä
9. Neorem Magnets Oy, Ulvilassa toimiva, sekä
10. tähän sairauskassaan työsuhteessa olevat toimihenkilöt.

Toimintapiiriin kuulumisen edellytyksenä on, että henkilö on toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työnantajaan. Näiden henkilöiden vakuutussuhde on pakollinen.

Toimintapiiriin ei voi kuulua henkilö, joka on toisen sairaus- tai vakuutuskassan vakuutettu.

Vakuutussuhde alkaa työsuhteen alkaessa.

Kassan toimintapiiriin kuuluvat lisäksi seuraavat ryhmät alla mainituin edellytyksin:

MÄÄRÄAIKAISESSA TYÖSUHTEESSA TYÖNANTAJAAN OLEVA HENKILÖ

Määräaikaisessa työsuhteessa työnantajaan oleva henkilö, toimihenkilöitä lukuun ottamatta, voi halutessaan liittyä kassaan. Liittyminen on tapahduttava kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta.

Määräaikaisessa työsuhteessa työnantajaan olevan henkilön vakuutussuhde kassassa on vapaaehtoinen.

ELÄKELÄISVAKUUTETTU

Työnantajan tai sairauskassan palveluksesta suoraan eläkkeelle jäävä henkilö voi halutessaan jatkaa vakuutussuhdetta. Edellytyksenä on henkilön vakuutussuhde kassassa vähintään 15 vuotta ennen eläkkeelle jäämistä. Vakuutussuhteen jatkamisesta on ilmoitettava kuukauden kuluessa eläkkeen alkamisesta.

Eläkeläisvakuutetun vakuutussuhde kassassa on vapaaehtoinen.

MUU VAKUUTETTU

Työnantajan tai sairauskassan palveluksesta 60 vuotta täyttänyt eläkkeelle siirtymättä pois jäänyt henkilö, joka ei ole ansiotyössä eikä toimi yrittäjänä, voi halutessaan jatkaa vakuutussuhdetta muuna vakuutettuna. Edellytyksenä on henkilön vakuutussuhde kassassa vähintään 15 vuotta ennen työsuhteen päättymistä. Vakuutussuhteen jatkamisesta on ilmoitettava kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä.

Vakuutussuhteen päättymättä edellä mainitun mukainen ansiotyö- tai yrittäjäaika saa kestää kuitenkin enintään kuusi kuukautta.

Jäädessään eläkkeelle hän voi halutessaan jatkaa vakuutussuhdetta muuna vakuutettuna.

Muulla vakuutetulla on oikeus ainoastaan näiden sääntöjen mukaisiin lisäetuuksiin.

Muun vakuutetun vakuutussuhde kassassa on vapaaehtoinen.

Kassan hallitus toteaa vakuutussuhteen ehtojen täyttymisen.

Vakuutussuhteen alkaessa vakuutetulle lähetetään kassan säännöt postiosoitteeseen tai sähköpostiosoitteeseen.

Vakuutettuja tiedotetaan sääntömääräyksistä ja -muutoksista kassan kotisivuilla.

Vakuutettu eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin.

Eläkeläisvakuutettu ja määräaikaisessa työsuhteessa oleva vakuutettu eroaa kassasta omalla kirjallisella ilmoituksella.

Muu vakuutettu eroaa kassasta omalla kirjallisella ilmoituksella tai mentyään ansiotyöhön taikka ryhdyttyään yrittäjäksi yli kuusi kuukautta kestäväksi ajaksi.

Eläkeläisvakuutettu, muu vakuutettu ja määräaikaisessa työsuhteessa oleva vakuutettu katsotaan kassasta eronneeksi, mikäli maksuhuomautuksista huolimatta hän ei ole maksanut vakuutusmaksuja kolmen kuukauden ajalta.

Kassasta eronneeksi katsotulla tai omalla ilmoituksella eronneella ei ole oikeutta liittyä kassaan uudelleen.

Vakuutussuhde päättyy työsuhteen päättyessä tai sen kuun lopussa, jolloin kassa on vastaanottanut eroilmoituksen tai vakuutusmaksujen suorittamisen laiminlyönti on todettu.

Vakuutetulla, joka eroaa kassasta, ei ole osuutta kassan varoihin.

Vakuutetun vakuutusmaksu on 1,5 prosenttia vakuutetun työantajalta saamasta ennakkoperintälain (1118/1996) alaisesta palkasta, kuitenkin vähintään 40 euroa kuukaudessa ja enintään 800 euroa kalenterivuodessa.

Palkkaa ja eläkettä samanaikaisesti saavalta henkilöltä peritään 1,5 prosentin vakuutusmaksu sekä palkasta että eläkkeestä, yhteensä vähintään 40 euroa kuukaudessa mutta enintään 800 euroa kalenterivuodessa. Häneen sovelletaan näiden sääntöjen mukaisia työsuhteessa työnantajaan olevaa henkilöä koskevia määräyksiä.

Eläkeläisvakuutetun vakuutusmaksu on 1,5 prosenttia hänen eläketulostaan, kuitenkin vähintään 40 euroa kuukaudessa ja enintään 800 euroa kalenterivuodessa.

Muun vakuutetun vakuutusmaksu on 40 euroa kuukaudessa.

Muusta kuin sairaudesta tai synnytyksestä johtuvalla palkattomalla vapaalla (esim. hoitovapaalla , opintovapaalla, vuorotteluvapaalla, asevelvollisuuden suorittamiseksi pidettävällä vapaalla) olevan vakuutetun vakuutusmaksu on 40 euroa kuukaudessa.

Jos vakuutussuhde tai palkaton vapaa alkaa tai päättyy kesken kuukauden, peritään vähimmäismääränä suhteellinen osuus koko kuukauden maksusta.

Työsuhteen päättyessä maksettavasta lomakorvauksesta ja lomarahasta ei peritä vakuutusmaksua, ellei vakuutussuhde jatku eläkeläisvakuutettuna tai muuna vakuutettuna.

Kassan hallitus voi vapauttaa vakuutetun vakuutusmaksun suorittamisvelvollisuudestaan palkattoman vapaan tai pitkäaikaisen ulkomailla oleskelun ajaksi. Vakuutetulla ei maksuvapautuksen aikana ole oikeutta näiden sääntöjen mukaisiin lisäetuuksiin, eikä myöskään ajalta, jolloin hän laiminlyö vakuutusmaksun suorittamisen.

Työnantaja pidättää vakuutettujen vakuutusmaksun vakuutetun palkasta palkanmaksun yhteydessä. Vakuutusmaksut tilitetään kassalle vähintään kerran kuukaudessa.

Eläkeläisvakuutetun on toimitettava kassalle vakuutusmaksun määräämistä varten tarvittavat tiedot.

Eläkeläisvakuutetulta, muulta vakuutetulta ja palkattomalla vapaalla olevalta vakuutetulta peritään vakuutusmaksu hallituksen määräämällä tavalla.

Kassan taloudellisen tilan vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa vakuutusmaksuja sekä voimassa olevaa vakuutusmaksun vähimmäismäärää, korotuksen osalta kuitenkin enintään 25 prosentilla.

Maksujen muutos, jonka kestoaika on yli kuusi kuukautta, on toteutettava sääntömuutoksena.

Vakuutetulla on oikeus saada sen mukaisesti kuin sairausvakuutuslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä määrätään:

1) sairauden perusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista;

2) sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä päivärahaa;

3) raskauden ja synnytyksen perusteella korvausta niistä johtuvista tarpeellisista kustannuksista;

4 a) äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa sekä erityisäitiysrahaa;

4 b) raskausrahaa, erityisraskausrahaa ja vanhempainrahaa;

5) ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun lain (101/2001) 18 §:ssä tarkoitettua päivärahaa.

Sairausvakuutuslain mukaiset etuudet, niiden suuruus ja rajoitukset, vakuutuksen alkaminen ja päättyminen, etuuksien hakeminen ja suorittaminen, muutoksenhaku sekä sairausvakuutuslain mukaiseen toimintaan liittyvät tehtävät määräytyvät sairausvakuutuslain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti.

Kassa on oikeutettu saamaan Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusrahastosta sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien suorittamiseen tarvittavat varat sekä korvausta kassan hallintokuluihin sen mukaan kuin sairausvakuutuslaissa ja sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetusta valtioneuvoston asetuksessa (1335/2004) säädetään.

Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia vakuutetulle, jonka sairauden, raskauden tai synnytyksen johdosta on turvauduttava lääkärin, hammaslääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon. Korvausta maksetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, olisi tullut maksamaan.

Lisäetuuskorvauksesta vähennetään ennen sen maksamista sairausvakuutuslain tai muun lain mukainen korvaus. Vastaavasti, jos vakuutetulla on oikeus saada korvausta muun maan kuin Suomen lainsäädännön perusteella, kyseinen korvaus voidaan hallituksen harkinnan mukaan ottaa huomioon kokonaan tai osittain kassan korvausta määrättäessä.

KORVATTAVAT KUSTANNUKSET

1. Yksityisen terveydenhuollon lääkärinpalkkiot

75 % lääkärinpalkkiosta.

75 % hammaslääkärinpalkkiosta silloin, kun kyse on muusta kuin hammassairauden hoidosta.

Leikkauksesta tai siihen verrattavasta toimenpiteestä peritystä lääkärinpalkkiosta korvataan 75 %, mutta enintään 500 euroa viiden vuoden aikana vakuutettua kohti.

Yksityisen sektorin syöpälääkärinpalkkioita ei korvata.

2. Yksityisen terveydenhuollon tutkimukset ja hoito

a) Tutkimukset

75 % lääkärin tai hammaslääkärin määräämistä laboratoriotutkimuksista, patologian alaan kuuluvista tutkimuksista ja radiologisista tutkimuksista.

Hedelmöityshoitoa, hivenainetutkimuksia, keinomunuaishoitoa, sytostaattihoitoa, syöpätutkimuksia ja sädehoitoa ei korvata.

b) Fysioterapia ja valohoito

75 % lääkärin määräämästä fysioterapiasta ja valohoidosta peritystä maksusta, enintään 15 hoitokerralta kalenterivuodessa.

c) Hierojan, naprapaatin, kiropraktikon ja osteopaatin antama hoito

50 % lääkärin määräämästä hierojan, naprapaatin, kiropraktikon ja osteopaatin antamasta hoidosta peritystä maksusta.

d) Psykoterapia

75 % psykologin tai psykoterapeutin antaman terapian kustannuksista, enintään viideltä hoitokerralta kalenterivuodessa.

e) Sairaanhoitajan antama hoito

75 % lääkärin määräämästä sairaanhoitajan antamasta hoidosta peritystä maksusta.

Kotisairaanhoitoa ei korvata.

f) Jalkahoito diabeetikolle

75 % diabeetikolle lääkärin määräämästä jalkahoidosta, enintään viideltä hoitokerralta kalenterivuodessa.

3. Lääkkeet

75 % lääkärin, hammaslääkärin ja rajoitetun määräämisoikeuden saaneen terveydenhuollon ammattihenkilön määräämistä lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista, niitä vastaavista tuotteista ja perusvoiteista silloin, kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla. Korvaus lasketaan viitehinnasta.

Sairausvakuutuslain mukaisten lääkkeiden vuosittaista alkuomavastuuta ei korvata.

4. Julkinen terveydenhuolto

100 % julkisen sektorin muun kuin hammashoidon asiakasmaksuista. Lisäetuuskorvausta maksetaan enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) mukaisista enimmäismääristä.

Julkisen sektorin asiakasmaksuina korvataan:

• poliklinikkamaksut
• päiväkirurgiamaksut
• terveyskeskusmaksut
• sairaalan, kotisairaalan tai terveyskeskuksen hoitopäivämaksuja enintään 15 vuorokaudelta kalenterivuodessa

5. Hammashoito, julkinen tai yksityinen

Hammaslääkärin, hammasteknikon, hammashoitajan tai suuhygienistin palkkioista enintään 250 euroa kalenterivuodessa vakuutettua kohti. Hammashoitona pidetään myös hampaiden tutkimusta, oikomishoitoa ja hammasteknisiä ja hammaslaboratorion kustannuksia.

6. Silmälasit

Enintään 250 euroa kahden vuoden aikana vakuutettua kohti lääkärin tai optikon määräämien yksien tai useampien piilolasien tai silmälasien hinnasta tai optikon piilolasien sovitusmaksusta ja näöntarkastuksesta. Korvauksen edellytyksenä on, että linssit ovat näkökykyä korjaavat. Korvausta maksetaan korvaukseen oikeuttavan ajanjakson aikana suoritetuista hankinnoista. Kahden vuoden ajanjakso alkaa ensimmäisen oston päivämäärästä.

Silmälasirahaa vastaavan summan voi halutessaan käyttää myös silmien taittovirheiden korjausleikkaukseen. Korvaussummat ja korvauksen uudelleen saamisen edellytykset ovat samat kuin silmälasihankinnan osalta.

7. Muut korvattavat kustannukset

a) Kuntoutuslaitoksen tai yksityisen sairaanhoitolaitoksen hoitopäivämaksu

Kuntoutuslaitoksen tai yksityisen sairaanhoitolaitoksen hoitopäivämaksu edellä kohdassa 4 mainittuihin enimmäismääriin saakka, yhteensä julkisen sektorin hoitopäivämaksujen kanssa.

b) Laitosmaksut

Yksityisen lääkäriaseman perimästä laitosmaksusta 50 euron enimmäismäärään saakka korvauskertaa kohti.

Toimistomaksuja ja kantamaksuja ei korvata.

c) Yksityisen sairauskuluvakuutuksen omavastuuosuus

Jos vakuutetulle on myönnetty korvaus vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella, korvataan vakuutetulle aiheutuneesta omavastuuosuudesta 75 % kuitenkin enintään 150 euroa korvauskertaa kohti.

Näiden sääntöjen mukaisen korvauksen maksamisen edellytyksenä on , että

1) tutkimuksen on suorittanut tai hoidon antanut lääkäri taikka muu asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut henkilö, joka on merkitty sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran ammattihenkilöiden keskusrekisteriin tai

2) yksityisessä terveydenhuollossa suoritettu tutkimus tai annettu hoito on tapahtunut yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) tarkoitetussa yksityisen terveydenhuollon toimintayksikössä.

Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena pidetään lääketieteellisesti yleisesti hyväksytyn, hyvän hoitokäytännön mukaista sairaudenhoitoa. Lääkärin määräys on hankittava ennen korvaukseen oikeuttavaa tapahtumaa. Määräyksen perusteella on oikeus korvaukseen yhden vuoden ajan määräyksen antamisesta. Yhdellä määräyksellä korvataan enintään 15 tutkimus- tai hoitokertaa, jos tutkimus on suoritettu tai hoito on annettu vuoden kuluessa määräyksen antamisesta.

Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään siihen määrään asti, mikä Suomessa annetusta hoidosta olisi maksettu. Matkakuluja ulkomaille ei korvata.

Sääntöjen mukaisia lisäetuuskorvauksia, joissa on enimmäiseuromäärä, voidaan viimeistään marraskuussa pidettävän kassankokouksen päätöksellä tarkistaa seuraavan vuoden alusta lukien elinkustannusindeksiä vastaavaksi.

Kassan vastuu lisäetuuksien osalta alkaa vakuutussuhteen alkamisesta lukien ja päättyy vakuutussuhteen päättyessä, Kassa korvaa ainoastaan vakuutussuhteen aikana syntyneitä kustannuksia.

Kustannusten katsotaan syntyvän silloin kun hoito annetaan ja tutkimus suoritetaan. Korvausten vuotuisia enimmäismääriä tarkasteltaessa korvauspeurste määräytyy hoitoajankohdan mukaan, riippumatta siitä milloin kustannukset on maksettu.

Jos vakuutettu on palkattomasti pois työstä jonkin muun syyn kuin sairauden tai synnytyksen vuoksi (esim. opintovapaalla, hoitovapaalla, asevelvollisuuden suorittamiseksi pidettävällä vapaalla), eikä maksa vakuutusmaksua tältä ajalta itse, hänelle ei makseta näiden sääntöjen kohdan 13 mukaisia lisäetuuksia.

Jos vakuutettu on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, joilla on merkitystä lisäetuuden saamiseen tai suuruuteen, voidaan hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Kassa on lisäetuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista vakuutettua kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

Jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle kuuluva lisäetuus evätä, sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista. Samoin toimitaan, jos vakuutettu on tahallisesti estänyt parantumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpidettä lukuun ottamatta.

Ennen etuuden epäämistä tai alentamista tai myönnetyn etuuden suorittamisen keskeyttämistä on vakuutettua kuultava sekä huomioitava vakuutetun menettely asiassa ja maksetun etuuden määrä.

Hallituksella on oikeus määrätä, ketä palveluntuottajaa on käytettävä, kun kysymys on näiden sääntöjen perusteella lisäetuutena korvattavasta hoidosta.

Vakuutettu on velvollinen käymään kassan hallituksen määräyksestä, kassan kustannuksella, korvausasian selvittämistä varten tutkittavana hallituksen osoittamalla palveluntuottajalla.

Jos vakuutettu ei noudata 1 tai 2 kappaleen määräyksiä, voidaan korvaus evätä joko kokonaan tai osaksi.

Näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta on haettava kirjallisesti. Hakemukseen on liitettävä tarpeelliseksi katsottava selvitys.

Lisäetuuskorvausta on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu. Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kuitenkin myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.

Etuushakemukset on käsiteltävä kiireellisinä. Etuuden viivästymiseen sovelletaan vakuutuskassalain 6 luvun 8 §:n säännöksiä.

Näiden sääntöjen kohdan 13 mukainen korvaus voidaan suorittaa täysimääräisenä, jos sairausvakuutuslain tai muun lain mukaisen korvauksen saaminen viivästyy vakuutetusta riippumattomasta syystä ja mikäli vakuutettu sitoutuu suorittamaan lain nojalla saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suorittamaa korvausta vastaavan osan.

Jos vakuutettu on saanut näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin. Aiheettomasti maksetun lisäetuuden perinnässä on noudatettava hyvää perintätapaa ja vakuutettua on kuultava.

Takaisinperinnästä voidaan luopua joko kokonaan tai osittain, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi eikä aiheeton maksaminen ole johtunut vakuutetun vilpillisestä menettelystä tai jos aiheettomasti maksettu määrä on vähäinen. Takaisinperittävä määrä voidaan kuitata kassan myöhemmin maksamasta lisäetuudesta, jos vakuutettu siihen suostuu.

Kassan hallituksen on laadittava näitä tilanteita varten menettelytapaohjeet, joilla varmistetaan vakuutettujen yhdenmukainen kohtelu.

Kassan lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa ratkaisusuositusta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta. Ratkaisusuositusta koskeva pyyntö on toimitettava omaan kassaan tai Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan 30 päivän kuluessa siitä, kun vakuutettu on saanut tiedon päätöksestä. Vakuutetun katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä päätöksen postituspäivästä.

Lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi saattaa asian myös tuomioistuimen ratkaistavaksi. Kanne on nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun etuuspäätökseen tyytymätön sai kirjallisesti tiedon kassan päätöksestä ja kolmen vuoden määräajasta. Tuomioistuin on kassan kotipaikan yleinen alioikeus eli Satakunnan käräjäoikeus. Kanne voidaan tutkia myös siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä vaatimuksen esittäjällä on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka.

Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto.

Vararahastoa on kartutettava vuosittain vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä sen jälkeen, kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tilikausilta.

Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen.

Vararahastoa saadaan alentaa kassankokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi. Finanssivalvonta voi kuitenkin erityisistä syistä hakemuksesta antaa kassalle luvan alentaa vararahastonsa määrää, ei yleensä kuitenkaan täyden vararahaston määrää pienemmäksi.

Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon.

Käyttörahastoa saadaan käyttää:

1) tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen;

2) hallituksen harkinnan mukaan säännöissä mainittujen lisäetuuksien lisäämiseen hallituksen enintään vuodeksi kerrallaan vahvistaman suunnitelman mukaisesti.

3) hallituksen harkinnan mukaan palkattomien poissaolojen ajalta kassan säännöissä mainittujen etuuksien maksamiseen.

Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia maksamatta olevia korvausmääriä ja muita määriä.

Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finanssivalvonnan määräysten mukaista laskuperustetta noudattaen.

Kassan tilikautena on kalenterivuosi.

Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1196/2021) ja Finanssivalvonnan antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen. Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus. Tilinpäätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista kassankokousta.

Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa.

Kassassa ei ole vakuutuskassalain 4 luvun 12 §:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.

Kassalla on yksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittu tilintarkastaja. Tilintarkastajaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on valittava varatilintarkastaja. Valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa. Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja.

Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksella, johon jokaisella vakuutetulla on oikeus osallistua ja käyttää puhevaltaa.

Kassankokous on pidettävä kassan kotipaikassa.

Kassankokouksessa on kullakin vakuutetulla yksi ääni. Vakuutettu käyttää oikeuttaan kassankokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehellä on oikeus edustaa enintään yhtä vakuutettua.

Vakuutetun asiamiehen tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja.

Kassalla on vuosittain kaksi varsinaista kassankokousta.

Viimeistään huhtikuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:

1) esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;

2) päätetään edellisen vuoden tilinpäätöksen vahvistamisesta;

3) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle;

4) päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä;

5) päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja tilinpäätös saattavat antaa aihetta; sekä

6) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

Viimeistään marraskuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:

1) määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot;

2) valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja varajäsenten tilalle;

3) valitaan tilintarkastajat ja tarvittavat varatilintarkastajat; sekä

4) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.

Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos kassankokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, tai Finanssivalvonta tai kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

Vakuutetulla on oikeus saada haluamansa asia kassankokouksen käsiteltäväksi. Vaatimus tulee esittää hallitukselle kirjallisesti niin hyvissä ajoin, jotta asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen kassankokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu silloin, kun kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua.

Kokouskutsu ja muut kassan tiedotteet saatetaan tiedoksi ilmoituksella, joka on julkaistava kassan toimistossa ja kotisivuilla.

Kokouskutsu ylimääräiseen kassankokoukseen on toimitettava kahden viikon kuluessa sääntöjen 32 kohdan 2 kappaleessa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.

Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokousaika ja -paikka sekä kokouksessa käsiteltävät asiat. Jos kokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa.

Silloin, kun kassankokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa kassan vakuutettujen nähtävinä tai kassan kotisivuilla. Asiakirjat on oltava nähtävillä myös kassankokouksessa. Vastaavasti on meneteltävä, kun kassankokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa sekä kassan kotisivuilla.

Kassankokouksessa puhetta johtaa kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö.

Kassankokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota kassankokouksessa on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä, ellei laki tai näiden sääntöjen muu kohta toisin määrää. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.

Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet. Sama vaatimus koskee kassan selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muussa kuin lain edellyttävässä tapauksessa sekä kassan sulautumista koskevan sopimuksen hyväksymistä.

Asiasta, jonka käsittelyssä ei ole noudatettu eläkesäätiö- ja eläkekassalain säännöksiä menettelytavoista tai näiden sääntöjen kokouskutsua koskevia määräyksiä, saadaan tehdä päätös vain, jos ne vakuutetut, joita laiminlyönti koskee, antavat siihen suostumuksensa. Jos asia on lain tai näiden sääntöjen mukaan käsiteltävä kassakokouksessa, saa kassankokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Kassankokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen kassankokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään.

Kassankokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään paikalla olleet äänioikeutetut ja heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä, äänestyksen tulos silloin, kun päätöksestä on äänestetty. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistossa vakuutettujen nähtävänä. Vakuutetuilla on oikeus saada jäljennös pöytäkirjasta ja sen liitteistä.

Kassan hallitukseen kuuluu seitsemän varsinaista jäsentä, joista jokaisella on oltava henkilökohtainen varajäsen.

Hallituksen valitsee kassankokous.

Hallituksen jäsenen toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Hallituksesta eroaa joka toinen vuosi kolme varsinaista jäsentä varajäsenineen ja joka toinen vuosi neljä varsinaista jäsentä varajäsenineen.

Hallituksen jäsenelle ja varajäsenelle maksetaan kokouspalkkio, jonka määrästä päättää kassankokous. Lisäksi hallituksen puheenjohtajalle maksetaan kuukausipalkkio, jonka määrästä päättää kassankokous.

Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.

Hallituksen tehtävänä on erityisesti:

1) valita ja erottaa toimitusjohtaja ja kassan toimihenkilöt sekä määrätä heidän toimenhoitonsa ehdoista;

2) antaa toimitusjohtajalle kassan juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamisesta varten tarvittavat ohjeet ja määräykset;

3) vastata kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä;

4) päättää kassan varojen sijoittamisesta ja lainojen ottamisesta;

5) päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia toimitusjohtajalle tai kassan toimihenkilöille;

6) kutsua koolle kassankokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli- tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi; sekä

7) antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen.

Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Toimitusjohtaja ei voi toimia hallituksen puheenjohtajana.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kolme muuta jäsentä on paikalla.

Hallituksen päätökseksi tulee se ehdotus, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.

Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan laatija. Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erikseen valitsema jäsen.

Hallituksen jäsenellä ja toimitusjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.

Pöytäkirjaan on merkittävä:

1) kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka;

2) kokouksessa paikalla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;

3) kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet; sekä

4) esteellisyydet ja muut tarpeellisiksi katsotut seikat.

Toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Toimitusjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka eläkesäätiö ja eläkekassalain 4 luvun 13 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.

Kassan nimen kirjoittavat hallituksen jäsen, toimitusjohtaja tai hallituksen valtuuttama kassan toimihenkilö, kaksi yhdessä.

Kassan on sijoitettava varansa tuottavasti ja turvaavasti sekä maksuvalmius varmistaen.

Kassan varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle vieraaseen tarkoitukseen.

Kassan on sopeutettava toimintansa sellaiseksi, että toiminta on mahdollista ilman lainanottoa. Kassa saa kuitenkin ottaa tilapäisesti lyhytaikaisia lainoja maksuvalmiuden ylläpitämiseksi. Kassa ei saa antaa takausta.

Jos työnantaja haluaa muuttaa näissä säännöissä mainittuja työnantajaa koskevia velvollisuuksia, on siitä kirjallisesti ilmoitettava kassalle vähintään kuusi kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa.

Jos työnantajan antama vakuutuskassalain 2 luvun 3 §:ssä tarkoitettu pakollista vakuutussuhdetta koskeva suostumus perutaan, on se voimassa vielä kuusi kuukautta sen jälkeen, kun ilmoitus peruuttamisesta on saapunut kassalle.

Saatuaan kappaleessa 1 tarkoitetun ilmoituksen, kassan on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin tarvittavien sääntömuutosten toteuttamiseksi.

Kassa ei voi sulautua tai jakautua vakuutuskassalain 7. luvussa säädetyllä tavalla.

Kassan vakuutuskannan luovuttamisen sekä vapaaehtoisen selvitystilan ja kassan purkamisen ja niiden edellyttämien toimenpiteiden osalta on toimittava siten kuin vakuutuskassalain 8 luvussa säädetään.

Vakuutuskassan lakisääteisen selvitystilan ja purkamisen ja niiden edellyttämien toimenpiteiden osalta on toimittava siten kuin vakuutuskassalain 9 luvussa säädetään.

Kassa on asetettava selvitystilaan ja purettava

1) jollei vakuutettujen lukumäärä kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttänyt näissä säännöissä määrättyä vähimmäismäärää, eikä voida pitää todennäköisenä, että lukumäärä lähinnä neljän seuraavan kuukauden aikana nousee edellä tarkoitetusta korkeampaan määrään;

2) jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämää ole katettu kahden seuraavan tilikauden aikana;

3) jos kassa ei täytä vastuuvelan laskentaperusteita tai vastuuvelan kattamista ja katteen eriyttämistä koskevia vaatimuksia;

4) jos kaikki sen osakkaat lopettavat sen toimintansa, jonka piirissä vakuutetut henkilöt toimivat;

5) jos säännöissä erikseen niin määrätään;

6) jos Finanssivalvonta on määrännyt kassan purettavaksi.

Kassan purkautuessa jäljelle jäävät varat jaetaan niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan vakuutettuja.

Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittömästi edeltäviltä 60 kuukaudelta suorittamiensa vakuutusmaksujen osoittamassa suhteessa. Jos jaettava määrä on vähäinen, voi kassankokous kahden kolmasosan äänten enemmistöllä tehdä päätöksen, että varat käytetään johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan tai yleishyödylliseen tarkoitukseen.